Tietokone lyömävälineenä

Millä humanisti saa tietokoneen toimimaan?
- Se soittaa kaverilleen ja pyytää apua.

Millä se kaveri sitten saa tietokoneen toimimaan?
- Se laittaa töpselin seinään.

Asensin eilen mIRC-ohjelman kotikoneelle, kun mieleni teki päästä paljon mainostetulle #hyal-kanavalle keskustelemaan muiden kanssa vesiliukumäestä ja huovutuksesta. Prosessi oli pitkä ja monivaiheinen ja sen aikana mulle selvisi, että olen kyllä valinnut tiedekuntani oikein ja että ainakin omalla kohdallani monet stereotypiat humanisteista ja tietokoneista pitävät ihan oikeasti paikkansa. :) Kiitos kovasti mm. Jounille, joka kärsivällisesti vastaili atk-neuvontaa anoviin sähköposteihini. Ja kiitos kuuluu myös niille kaikille muille onnettomille, joihin olen vuosien aikana luonut ns. avuttoman ja suurisilmäisen humanistikatseen. Ja minähän siis työskentelen yksinomaan tietokoneella täällä toimituksessa.

Töissä humanistikatseita sinkoilee enemmänkin. Helpdesk -- tai mikä taho lieneekään -- on suuressa viisaudessaan sijoittanut atk-ongelmissa työkseen auttavien poikien työpisteet noin metrin päähän menotoimituksesta (viisi humanistia, joista neljä on tyttöjä). Joskus pitäisi laskea, kuinka monta kertaa viikossa joku meistä sanoo vienolla äänellä "heei, tässä on nyt vähän ongelma, tää kone käskee mun tehdä abortin" tai jotain. Ei me nyt sentään any-näppäintä etsitä, mutta se tietokonepoikien slangi ("nyt sun pitää exkalibroida se ja sitten sä buuttaat sen tuolta ja nablaat sitä ja tätä ja tota ja javasysteemit menee silloin näin") on kaikille yhtä hepreaa.

Kyllä tekniikka on sitten ihmeellistä ja ihanaa -- niin kauan kuin lähistöllä on joku, jolta voi tarvittaessa kysyä neuvoa. :)