Helsingissä liikkuminen on luksusta siitäkin huolimatta, että bussi on joskus pari minuuttia myöhässä tai metrossa viereen saattaa istahtaa örisevä laitapuolen kulkija. Toki on ärsyttävää, että varsinkin pakkas- ja sadesäällä bussi tulee Rautatientorin päätepysäkille vasta minuuttia ennen lähtöaikaa tai lähtee nenän edestä, mutta ajatelkaapa elämää vaikka Kuopiossa, jossa busseja kulkee lähiöistä kaupunkiin tunnin välein, jos silloinkaan.
Helsingissä joukkoliikenne on tosin lähes välttämättömyys, ainakaan jos ei omista autoa. Kuopion Puijonlaaksosta tai Inkilänmäeltä sekä kävelee että pyöräilee keskustaan huomattavasti nopeammin ja mukavammin kuin Helsingin Vuosaaresta tai Viikistä. Tunnen toki ihmisen, joka pyöräilee lumettoman kauden ajan matkat Leppävaarasta yliopistolle, mutta itselleni moinen meno ei sopisi. Pyöräily on toki varsin terveellinen ja ekologinen matkustusmuoto, mutta minulla on ainakin taipumusta hikoilla liikkuessani ja olisin näin ollen varmaan aika ei-toivottu vierustoveri työpaikalla tai luentosalissa... Töistä tai yliopistolta tullessa fillari olisi ihan kiva, sillä kotona voi vaivatta sujahtaa suihkuun tarvitsematta miettiä meikkejä tai kampausta. Ja no, sauvakävelin viime kesänä Sanomatalosta kotiin Viikinmäkeen kerran. Se oli suhteellisen kivutonta, joskin vei jonkin verran aikaa.
Tämän päivän Hesarin mukaan (kaupunkisivut, A 15) kaupunginjohtaja Jussi Pajunen esittää HKL:n tariffitukeen 4,2 miljoonan euron lisäystä. Kokonaisuudessaan tämä tarkoittaisi tuen nostamista 100,7 miljoonaan euroon nykyisen 96,5 miljoonan euron asemasta. Joukkoliikenteeseen satsaaminen ei voi olla huono asia. Jossain vaiheessa olisi kuitenkin ehkä aiheellista miettiä sen lisäksi myös sitä, miten pummit saataisiin kuriin. Voisikohan Helsingissäkin ottaa käyttöön sen kolmiportaisen tarkastusmaksujärjestelmän, jota aika monissa Euroopan maissa sovelletaan (maksut siis kasvavat kiinnijääntikertojen myötä)?
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti