torstaina, marraskuuta 29, 2007

Voihan #$&%£¤@{"#!!!!

Siis jos opinto-oppaan tutkintovaatimuksissa lukee

3) tämä, tuo tai se

niin silloin luetaankin joka tapauksessa tämä ja sen lisäksi joko tuo tai se. Siis riippumatta siitä, että kaikissa muissa opinto-oppaan kohdissa tämä, tuo tai se tarkoittaa yhtä kolmesta.

Humanistin matikkapää ei myöskään ymmärrä, miten yhdistelmä tämä (250 s.) ja tuo (560 s.) voi tuottaa täsmälleen saman määrän opintoviikkoja kuin yhdistelmä tämä (250 s.) ja se (174 s.)

Mut ehkä noilla juristeilla on jotain omia laskukaavoja.

keskiviikkona, marraskuuta 28, 2007

Este(ettömyys)ratoja

Hesarissa oli sunnuntaina juttu, jonka mukaan ympäristö voi olla myös liian esteetön, etenkin näkövammaisen kannalta. Tämä herätti uudestaan mietteet, joita päässäni on jonkin aikaa pyörinyt. Minusta esteettömyys nimittäin sisältää muutakin kuin liikuntarajoitteisille välttämättömiä hissejä ja luiskoja, mikä ainakin HYYssä käydyissä keskusteluissa valitettavan usein joko unohtuu tai jää taka-alalle. Omat esteettömyystarpeensa on myös mm. aistivammaisilla. SYL:n liittarissa mietin, miten punavihersokeat pärjäävät äänestysjärjestelmän kanssa, kun vuoron perään nostellaan vihreitä ja punaisia lappuja. (Eikä se Korpilammen sali kyllä ole liikkumisenkaan kannalta esteetön...)

Itse en ole punavihersokea, mutta minulla on ongelmia tiettyjen kirkkaiden vihreän sävyjen kanssa mm. tietokoneen näytöltä katsottuna. Pystyn lukemaan esimerkiksi HYYn Vihreiden nettisivuja ruhtinaalliset kaksitoista sekuntia ennen kuin silmissä alkaa vilistä niin, että kirjaimet tanssivat polkkaa ja silmiä alkaa särkeä, kiitos taustavärin. Jos vietän sivuilla minuutin, alan saada migreeniauroja. Näiden kahdentoista sekunnin aikana olen kuitenkin saanut selville, että HyVi toimii mieluusti "kestävämmän, reilumman, avoimemman, läpinäkyvämmän, tasa-arvoisemman ja esteettömämmän maailman puolesta". Hieno tavoite, voisiko noista sivuistakin siis tehdä esteettömämmät käyttämällä tuota vihreää väriä vaikka vain sivu- tai yläpalkeissa koko pohjan sijaan, tai, jos koko pohjan on pakko olla vihreä, niin mahdollisesti vaalentamalla sävyä tai vähentämällä sen kirkkautta reippaasti niin, ettei se rasita silmiä? Esimerkiksi Villiviinin värimaailma on jo paljon siedettävämpi, kunhan ei liikaa reunoja tuijottele.

Muutenkin toivoisin HYYssä käytävän lisää keskustelua aistivammaisten esteettömyystarpeista liikuntarajoitteisten esteettömyystarpeiden rinnalla. Minusta kun nuo molemmat ovat tärkeitä.

maanantaina, marraskuuta 26, 2007

Vettä silmässä

Oikea silmäni on vuotanut taas koko päivän (kuten se aika ajoin viime syyskuusta asti on tehnyt), sitä särkee ja se on turvonnut lähes umpeen. Lääkärin mukaan se on allergiaa, ei tarvitse hoitoa ja menee kyllä itsestään ohi. Jep. Voisin kuitenkin ehkä nopeuttaa sen ohimenemistä, jos tietäisin, mikä sen tällä kertaa aiheuttaa. Ja senkö takia minä YTHS-maksua maksan, että lääkäri voi tutkia silmäni puhelimitse ja tehdä diagnoosin edes näkemättä sitä? Just joo, sanon minä.

Ketuttaa olla allerginen eri asioille. Vielä enemmän ketuttaa, kun on allerginen sellaisille asioille, joita ei joko tunnista tai joita on mahdotonta välttää. Esimerkiksi hajusteallergiani on mennyt pahempaan suuntaan, joten mm. bussissa tai junassa istuminen jonkun vahvasti hajustetun ihmisen lähellä saa nenän ja silmät helposti vuotamaan Niagaran lailla. Erityisen vahvasti reagoin vaniljaan, inkivääriin, myskiin ja muihin niiden kaltaisiin tuoksuihin.

Olen kahden kuukauden aikana hankkinut kahta teetä, joiden kummankin tuoksu saa silmät vuotamaan niin vahvasti, ettei kuppia saa edes vietyä kasvojen lähelle. Toinen niistä on vaniljatee ja toinen reilun kaupan suklaarooibostee.

Ennen popsin pillereitä vain koko siitepölykauden ajan. Nyt niitä saa sitten vetää talvellakin. Jipii.

perjantaina, marraskuuta 23, 2007

Nyt se sitten lienee ohi

...nimittäin kolmen kuukauden mittaiseksi venynyt kuherruskuukausi. Olen ensimmäistä kertaa yön yli yksin kotona sitten naimisiinmenon. Olli koki saman jo viikko sitten, kun olin liittarissa.

Ei tämä tuntunut näin yksinäiseltä silloin, kun olimme vielä avopari. Vai tuntuiko sittenkin? Kaikki on muuten ihan ok, mutta en enää osaa mennä yksin nukkumaan! Onneksi koti on täynnä ihania ja uskollisia pehmoeläimiä, ehkä kasaan ne kaikki sänkyyn ja kömmin kasan keskelle nukkumaan.

Tai sitten ehkä istun nojatuolissa koko yön, luen tenttiin, neulon ja juon Uskollinen ystävä -teetä, sillä lukeakin pitäisi vielä, eikä huomenna ole kiire mihinkään.

torstaina, marraskuuta 22, 2007

Heiluva heinäkasa

Menin sitten eilen nukkumaan ennen kuin hiukset olivat kuivuneet kunnolla saunan jälkeen ja piehtaroin yön tyynyä vasten migreenin kourissa. Tänään hiukseni sitten sojottavatkin iloisesti eri suuntiin niin, että näytän kuhilaalta tai heinäsuovalta, miksi ikinä niitä seipään ympärille ripustettuja heinäkasoja nyt nimitetäänkään.

Pakko saada tää pää kuriin ennen neljää. Toki heinäsuovatkin sopivat Seurasaareen ainakin teoriassa, mutta pelkään, ettei niiden päälle ole ollut tapana pukea Koiramäen talossa -tyylisiä kansanpukuja.

Muuten tykkään kyllä lyhyestä fledasta edelleen. <3

keskiviikkona, marraskuuta 21, 2007

Epäjärjestelmällistyttämättömyydellänsäkäänköhän

Kaaos hiipii kotiin vieraaksi vaivihkaa aina silloin, kun itsellä ei oikeastaan ole mahdollisuutta viettää siellä yhtään ylimääräistä aikaa nukkumiseen tarvittavien tuntien lisäksi. Se asettuu asumaan vaatehuoneeseen ja hivuttautuu sieltä vähin äänin kohti makuuhuonetta, jossa se muodostaa sängyn päähän vaatevuoren, ja olohuonetta, jonne se tekee suuren keon vanhoista Hesareista. Kylppärissä se tukkii pyykkikaapin lakanoilla, sukilla ja muilla vaatteilla, joita kukaan ei ikinä ehdi pestä, ja jättää sormenjälkensä peilikaapin oveen. Se kasaa tyhjiä mehutölkkejä tiskipöydälle, estää hankkimasta uutta tuolia ruokapöydän ääreen rikkinäisen tilalle, tekee sulkapallokengistä ansan eteiseen ja kerää epämääräisen cd-levypinon hyllylle soittimen viereen.

Muistinkohan varoittaa ihmisiä siitä, ettei meidän ovikello soi oven ollessa kiinni?

torstaina, marraskuuta 15, 2007

Henkilöauto ja kuorma-auto asuivat yhdessä

Jasso. Kaupunginjohtaja Pajusen mielestä Helsingin keskustassa ei ilmeisesti ole vielä tarpeeksi autoja. Jos jaksaisin, voisin mouhota tässä siitä, mitä katupöly tekee allergisille (ja muillekin), erityisesti keväällä. Tai voisin kertoa vaikka niistä monista kerroista, kun olen suojatietä ylittäessäni ollut jäädä auton alle joko siksi, että autoilijat ajavat röyhkeästi punaisia päin tai siksi, että autoilijat liikennevalojen puutteessa kuvittelevat itse suojatienkin puuttuvan. Tai sitten voisin pauhata siitä, kuinka jalkakäytävät ja pyörätiet ovat monissa paikoissa käyttökelvottomia siksi, että niiden keskelle on parkkeerattu autoja. Jep, tuokaa vain lisää autoja keskustaan -- kunhan siirrätte keskustasta kaiken olennaisen jonnekin muualle, jossa niitä autoja ei ole.

Samaan aikaan toisaalla: meille näyttäisi muodostuvan ensi vuodeksikin hallitus. Näin tällä viikolla ja aamulla sitten lähtö SYL:n liittariin. Hätäpyykätyt sukat kuivuvat sulassa sovussa kylppärissä ja bussi lähtee kahdeksalta, zzz. Kun ottaa huomioon, miten vähän olen tällä viikolla nukkunut, mun pitäisi varmaan olla jo nukkumassa.

maanantaina, marraskuuta 12, 2007

Minkä vanha oppi, sen uusikin taitaa

Jep, uusi ryhmä osaa sen, minkä vanhakin -- ja pani heti alussa paremmaksi: sunnuntain kokous venyi kuulemma 8,5 -tuntiseksi (lähdin itse aikaisen aamuherätyksen takia siinä puoliltaöin kotiin nukkumaan, noin kahdeksan tunnin jälkeen). Me taisimme pari vuotta sitten selvitä vastaavansisältöisestä kokouksesta suunnilleen seitsemässä tunnissa. Eipä käy kateeksi seuraajaani ryhmäpuhiksena, määräaikaisvapautusruljanssissa ja tarpeeksi tilavien kokoustilojen etsimisessä voi nykyisen osanottajamäärän kanssa tulla eteen jonkin verran haasteita. Mutta hieno ryhmä hyalilaisilla on jälleen koossa!

Tarkistuslaskenta saatiin tänään valmiiksi, ihanaa. Sen ja erinäisten kokousten tai muiden vastaavien menojen myötä olen viettänyt viimeisen viikon aikana paljon enemmän aikaa Uudella tai sen lähimaastossa kuin kotona. Nyt aion nukkua rauhassa koko yön, kun kerrankin olen kotona ajoissa.

torstaina, marraskuuta 08, 2007

Onnellinen fiilis

Jep, juuri nyt on helpompaa hymyillä kuin olla hymyilemättä. Itse asiassa hymy tulee kasvoille ihan itsestään ja pysyy siinä kuin liimattuna. Hienoa, HYAL!

Huomenna iltapäivällä tarkistuslaskentalautakuntaan, jonka parissa kuluukin sitten nätisti pari seuraavaa vuorokautta. Tänä iltana ei kuitenkaan ajatustakaan työnteolle, vaan jee, jee, jee.