keskiviikkona, huhtikuuta 18, 2007

Kippis ja kulaus, päivän munaus

Keskustakurjasto tulee kuitenkin. Kiitti ihan kauheasti, konsistori.

Pahimmalta tuntuu tieto siitä, että päätös kuulemma syntyi ilman äänestystä. Luotin siihen, että edes konsistorin opiskelijajäsenillä olisi jotain järkeä päässään ja omakohtaista kokemusta siitä, kuinka uskomattoman viehättävää on yrittää työskennellä esimerkiksi Opiskelijakirjaston kaltaisessa kolkossa ja rauhattomassa jättilaitoksessa. Näköjään näin ei ole.

tiistaina, huhtikuuta 17, 2007

Tuhansien murheellisten onnellisten laulujen maa

Eräänä päivänä suomalaiset kuulivat olevansa Euroopan toiseksi onnellisin kansa.

Päättäjien keskellä syntyi oitis paniikki. Kansallinen synkkyys ja melankolisuus oli uhattuna! Toimenpiteisiin oli ryhdyttävä välittömästi! Lukuisten kokousten ja komiteaistuntojen jälkeen he tulivat siihen tulokseen, että tilanne korjaantuisi, jos he vain päättäisivät rakentaa kuudennen ydinvoimalan, perustaa huippuyliopiston ja tehdä Paavo Väyrysestä ulkomaankauppaministerin. Sen jälkeen he elivät onnellisina elämänsä loppuun asti, tai ainakin seuraavien neljän vuoden ajan.

(Ehei, tulevasta ulkoministeristämme en nyt aio pukahtaa sanaakaan. Sen sijaan linkkaan Timo Haapalan blogiin.)

No, opintorahaan on kuitenkin luvassa korotusta ja apurahatutkijoille sosiaaliturvaa, eli näkyy tässä tunnelissa jotain valoakin. Ja ehkä vihdoin tajutaan sekin, että yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen tutkintojen, tutkintonimikkeiden ja tehtävien keskinäinen erilaisuus on rikkaus eikä puute.

torstaina, huhtikuuta 12, 2007

Frantic-tic-tic-tic-tic-tic-toc

Avokin musiikkimakuun pääsee perehtymään aivan uudella tavalla, jos unohtaa mp3-soittimensa aamulla kotiin, edellyttäen tietenkin sitä, että avokki on kiltti ja lainaa omaansa treenien ajaksi. Avokin soittimelleen lataamien kappaleiden lista saattaa puolestaan tuoda juoksumatolla puurtamiseen aivan uutta puhtia, kokeilkaapa vain. Ehdin tänään ylämäkiharjoituksen aikana kuunnella Metallican S&M- ja St. Anger -levyjen jatkoksi puolisentoista kappaletta Panteraakin ennen kuin tajusin, mitä kuulokkeet oikeastaan korviini syytävät. Pantera ei ole oikeastaan koskaan kuulunut suosikkeihini, vaikka niillä pari ihan hyvää biisiä onkin. No, jalka nousi kuitenkin raivokkaan täsmällisesti rankahkosta ylämäkivastuksesta huolimatta.

Tänään olis sitten pitkästä aikaa edari. Oikeasti pitäisi varmaan istua koko ilta koneella vääntämässä gradua, jotta se viimeinen silaus ei jäisi viimeiseen yöhön (enää/vielä 8 päivää ennen kevään ehdottomasti viimeistä dedistä, apua). Ihan hyvin olen saanut gradua viime aikoina tehtyä, eikä tilanne tosiaan ole toivoton. Silti näiden viimeisten päivien aikana tuntuu kauhealta istua tuntikausia poissa näppäimistön äärestä. Yritä siinä sitten keskittyä johonkin taloussääntömuutoksiin, Suuriin Periaatekeskusteluihin (TM), luentoon tai ihan mihin vaan (vaikka kuinka tarpeellisia asioita olisivat), kun gradu täyttää ajatukset 24/7. Pus.

Koivu tai jokin sellainen taitaa kukkia parhaillaan, tai ainakin silmäni kutiavat ja vuotavat nykyisin entistä raivokkaammin. Jos siis näytän itkevän, niin se ei todennäköisesti johdu siitä, että olisin oikeasti onneton.

torstaina, huhtikuuta 05, 2007

Synttäripäivänä

Jaha, tänään taas yhden kokonaisen vuoden vanhempi. Ei tunnu yhtään erilaiselta. Illalla on juhlat, ehkä vanhuus iskee niskaan huomenna. :)

Edessä on kaksi viikkoa tehokasta graduntekoaikaa, jos sen haluaa palauttaa vielä tänä keväänä. Jos on asiaa, niin minut löytää istumasta tietokoneen kanssa kirjavuoren keskellä. Juuri muuta en sitten varmaan ehdikään tehokkaasti sinä aikana tehdä.

tiistaina, huhtikuuta 03, 2007

R.I.P. Kirpputori

Eiiih! Missä sitä sitten shoppaillaan ihanina kesäiltoina jos Hietsun iltakirppiksen toiminta lakkautetaan?

Mitä viime aikoina puhuttaneeseen T-paitakiistaan tulee, mä en tiedä kumman pitäis olla enemmän huolissaan asiasta: prätkäjengiläisten, joita ilmeisesti ärsyttää, että niiden logoa matkitaan lastenvaatteissa vai äitien, jotka pukevat lapsensa niihin vaatteisiin. No, toisaalta, ruotsalaiset jaksoivat mouhota tyttöjäätelöstäkin (minusta sen huolestuttavin puoli on ennakkoluulojen herättämisen sijaan se, että minen ainakaan pistä suuhuni mitään mikä on täytetty glittermeikillä. Kosmetiikalle on olemassa ihan muitakin käyttötarkoituksia kuin imeskely).

Kävin tänään testaamassa hallintorakennuksen uudet juoksumatot ja hölkytin yhteensä tunnin treenin kahtena etappina: 30 min ylämäkiharjoitusta, 30 min palauttavaa tasaisella vastuksella. Jalat alkavat olla taas samassa kunnossa kuin Saksassa, eli viikonlopun ulkolenkkejä voisi hiljalleen pidentää. Arkisin ei ehdi. Mukavan mittainen lenkki, esimerkiksi 20--25 kilometriä, vie kuitenkin sauvottuna muutaman tunnin, eli sitä on vähän vaikea sovittaa luentojen ja kokousten väliin. Oletan, että tilanne helpottuu viimeistään kesäkuussa, kun viimeisetkin seminaarit on käyty.

Kevään kunniaksi ostin myös uudet, pirtsakan punaiset treenihousut (tähän mennessä olen omistanut lähinnä turvallisen ja hoikentavan mustia). Välillä täytyy saada jotain kivaa gradun kanssa puurtamisen vastapainoksi. :)