Pakkaamisen iloa

Tää on kauheeta. Tää on ihan kauheeta. Yleensä pakkaushelvetti on toisenlainen, laukun kantta tai vetoketjua ei saa kiinni sitten millään kun kaikki kamat tursuaa sieltä ulos. Nyt mulla ammottaa makuuhuoneessa puolityhjänä matkalaukku ja rinkka enkä keksi millään, että mitä ottaisin Mainziin mukaan. En kuitenkaan voi jättää kumpaakaan laukkua kotiin, sillä muuten en saa kamojani Saksasta kotiin. Ihminen on levittyväinen, näettehän, etenkin saksalaisissa vaate- ja kenkäkaupoissa käynnin jälkeen. (Löysin viime kesänä Kielistä yhdestä kaupasta vaaleanpunaiset maastokuvioidut reisitaskuhousut, joita en sovituksen vaatiman ajan puutteessa ostanut, ja toisesta kaupasta elämäni ballerinatossut, jotka ovat ihanat siitäkin huolimatta ettei niitä voi Suomessa pitää kuin kaksi kuukautta vuodessa. Vika on ehdottomasti säässä, ei kengissä.)

No, jos mä taas otan mukaani 65 litraa vetävän rinkan ja ison matkalaukun, joka on tyhjillään, saan lentokentällä varmasti vinoja katseita virkailijoilta. Myöntäkää pois, että on vähän noloa raahata mukanaan isoa laukkua, joka on tyhjä. Ja mihin vaatteisiin mä edes pukeudun siellä Saksassa? Untuvatakkiin vai? Mun on pakko shoppailla perille päästyäni. Suomalaisella ei ole kesävaatteita ja Mainzissa on täysi kevät jo nyt -- niin ja tietysti ihanaa vesisadetta. Sateenvarjo pitääkin muistaa.

Laskelmoin, että tarvitsen mukaani 1) tietokoneen, 2) passin, vakuutuspaperit ja kaikki muut dokumentit, 3) hammasharjan sun muut tykötarpeet, 4) jonkin verran vaatteita, 5) mp3-soittimen ja 6) luottokortin. Vannoin, että en ota mukaani mitään, mitä en aio käyttää. Ongelma on siinä, että melkein jokainen vaatteeni sukkia ja alusvaatteita lukuun ottamatta tuntuu sellaiselta. :) Näinköhän ihminen pärjäisi kolmella hameella, kaksilla housuilla ja muutamilla paidoilla? Ellei pärjää, niin mulle tulee jossain vaiheessa tosi kiire paikalliseen Hennesiin.