(Jatkoa edelliseen, pahoittelen, että tämä pitää tehdä näin, mutta blogger kaatuu aina julkaisunappia painettaessa jos viesti on sen mielestä liian pitkä.)
Riviopiskelijan kannalta puuduttavinta lienee ansiomerkkien jako, joka sekin vie ohjelma-osuudelle varatusta ajasta kohtalaisen siivun. Aktiiveille ansiomerkkien myöntäminen ja jakaminen on tietysti hyvä kannustin, mutta riviopiskelijaa se tuskin kiinnostaa. Riviopiskelija ei tyypillisesti tunne ihmisiä tai näiden ansioita ja ansiomerkkien jako vaikuttaakin tällöin helposti sisäpiirin selkääntaputtelulta -- mikä puolestaan etäännyttää ylioppilaskuntaa vuosijuhliin eksyneestä riviopiskelijasta entisestään. (Yksi HYY:n ongelmista riviopiskelijoiden keskuudessa on tunnetusti se, ettei kovin moni tunnu oikein kokevan sitä omakseen.) Juhlan hienouden (pöydästä buffettiin siirtymisen tms.) vähentämisen sijaan voitaisiinkin ehkä seuraavana keinona miettiä ohjelma-osuuden supistamista tai tiivistämistä. Tänä vuonna kokeiltu kevätjuhlamalli ei rehellisesti sanottuna kuulosta kovinkaan houkuttelevalta seurata.
En tarkoita millään sanomallani kritisoida vuosijuhla- tai ohjelmanjärjestäjien tai muidenkaan tahojen toimintaa tai haukkua HYY:n tämänvuotisia vuosijuhlia huonoiksi (enkä voisikaan, koska en ollut itse paikalla). Vanha vuosijuhlafriikki ei vain voi olla pistämättä nenäänsä asiaan, joka edes jotenkin sivuaa iltapuvuissa säihkymistä. Joka tapauksessa hyvät bileet ovat aina iloinen asia ja varmasti juhlakansa oli tänäkin vuonna tyytyväistä.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti