Uskomatonta! Ne tekivät sen, "those beautiful, gorgeous, sweet-looking creatures", kuten Britannian antamien euroviisupisteiden julkistaja sen sanoi. En olisi ikinä uskonut tuntevani kansallista ylpeyttä euroviisujen takia, sillä Suomen aiemmat edustajat ovat yhä liian tuoreessa muistissa. Erityisesti vuonna 1996 esiintynyt Jasmine, joka nostatti iholleni tsunamiin verrattavat kylmät väreet.
Eilinen euroviisukatsomo Hechtsheimin asuntolabaarissa oli ihan mieletön! Vaihtarien kotimaille hurrattiin, Lordille hurrattiin, jokaiselle Saksan saamalle pisteelle hurrattiin. Jätimme Emin suositteleman euroviisupelin pelaamatta, onneksi (sillä Hechtsheimissa on moooonta siivouskomeroa luultavasti täynnä kodin putkimiehen tyyppisiä myrkkyjä). Meidän suomalaisten tyrmistys siinä vaiheessa kun Lordi nousi kärkeen ja pysyi siellä oli mieletön. Kämmenselässäni on mustelma. Olen nipistänyt itseäni siihen nähdäkseni olenko hereillä.
Niin, joku (en enää muista kuka) muuten sanoi alussa odottavansa Suomen esityksen alkua, koska silloin lavalle on varmaan tulossa skandinaavisia seksiblondeja... Voi voi, miten erehdyitkään. :)
Ensi vuonna siis meillä, jos Ylellä on rahaa. Odotan jo mielenkiinnolla sitä, muuttaako Lordin voitto jotenkin perinteistä kaavaa, jossa a) valkopukuiset ryhmät laulavat ja tanssivat poppia, b) metroseksuaalimies laulaa falsettia tanssityttöjen ympärillä, tai c) yksi nainen fiilistelee melankolisesti sinivalon ja savukoneiden keskellä. (Rammsteinia kehiin, Saksa. Jee. No ei varmaan tule, niin monet saksalaiset vihaavat sitä.)
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti