No joo, tiedän että piti päivittää (ainakin Luxemburgin tunnelmia) jo viikko sitten. Puolustaudun sillä että täällä on lämpötila ollut viime viikolla reippaasti kolmenkympin paremmalla puolen ja arska on paistanut koko ajan. Toisin sanoen aivoni alkavat ulkona tuntua keitetyiltä alta aikayksikön jos unohdan sitoa pääni peitoksi huivin. Kävin tänään kavereiden kanssa lähellä sijaitsevassa Heidelbergissä, jossa on mm. upea rauniolinna, iso vanhakaupunki ja Saksan vanhin yliopisto. Siellä kadun varressa tököttävä digitaalinen lämpömittari näytti 37 astetta. Lääh.
Yliopistolta puuttuu koneellinen ilmastointi, ainakin siitä rakennuksesta jossa minulla on suurin osa luennoista. Saksassa "ilmastointi" näköjään tarkoittaa avointa ikkunaa, josta tulvii reippaasti vähintään 30-asteista ilmaa sisään. Saleja vaivaa myös alituinen hapenpuute, joka saa ihmiset nukahtelemaan ja nuokkumaan kuin veden tarpeessa kärsivät kukkaset. Että valittakaa vaan siellä Helsingissä mukavasti ilmastoidussa päärakennuksessa siitä kuinka palelette luennolla. Ottaisimme ne ilmastointilaitteet mieluusti tänne, niille olisi tasan käyttöä. Herään joka yö vähintään kolme kertaa hikiseen kuumuuteen, juon puoli litraa vettä, välillä oksennan. Huomenna aion mennä supermarketiin ja investoida seitsemän euroa pieneen pöytätuulettimeen, niin saan edes joskus nukuttua. Lämpötila nimittäin nousee vielä yli neljänkymmenen, sanovat. Odotan riemulla tiistaipäiviä ja kahdeksan tunnin luentoputkiani siinä vaiheessa. :(
Mainz on jokilaaksossa, joten kuumuus on myös kosteaa. Jos haluatte konkreettista kuvitelmaa skandinaavin fiiliksistä täkäläisessä ilmastossa niin kuvitelkaapa että jäisitte lukkojen taakse alasaunaan sen jälkeen kun 30 tyyppiä on viettänyt siellä yön yli railakasta saunailtaa ja höyrynnyt välillä pyyhkeet päällä pukuhuoneessa lisää kuumaa kosteutta ilmaan. Lisätkää siihen se huomio että ilmastointikanavat (sikäli kuin niitä alasaunalla on) ovat tukkeutuneet ja joudutte jakamaan hengitysilmanne niiden 29 muun tyypin kanssa. Pelastus saapuu ehkä vuorokauden kuluttua kun järjestösihteeri ehtii paikalle avaamaan oven, yksi suihkuista valuu vettä tauotta eikä kiuasta saa pois päältä. Miinustakaa sitten tilanteesta maininta järjestösihteerin tulosta ja sen myötä kaikki toivo pelastuksesta ja tiedätte, miten helppoa täällä on välillä hengittää.
Muuten on kyllä päheetä kun aurinko paistaa, eikä sada, eikä ole kylmä. Olen jo ruskettunutkin kivasti, sikäli kun skandinaavisen vaalea ihotyyppi ykkönen voi ruskettua. Toisin sanoen näytän ihan hyvän väriseltä kunnes eteläeurooppalaiset vaihtarit saapuvat paikalle. Jos luennot peruttaisiin, täällä olisi ihan mahtavaa. Mikäs tuolla pihanurmikolla on huovan päällä kölliessä, virkatessa ja lueskellessa. Eikä niissä luennoissakaan sinänsä vikaa ole, mutta kun ne salit ovat helteellä niin karmeita. Onneksi luentojen jälkeen voi kävellä kaupungille, virkistyä tuulenvireestä Reinin varrella ja maistella ehkä vähän italialaista jäätelöä tai Apfelschorlea (= omenamehua ja vissyä sekaisin, mahtavan hyvää kesähelteellä).
Joitain Luxemburgin kuvia löytyy neuleblogistani, lisää yritän saada laitettua nettiin pikapuoliin. Ja kyllä, pidän ihan oikeasti blogia käsityöharrastuksistani. Eikö se ollut jo selvää ettei mulla ole elämää? ;)
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti