torstaina, kesäkuuta 22, 2006

Maailman pisin päivä

Olli tulee Mainziin illalla enkä mä millään jaksais odottaa siihen asti. Menen Frankfurtiin lentokentälle vastaan, toivottavasti löydämme toisemme helposti. Se kenttä on nimittäin suuuuuuri paikka, jonne on helppo eksyä. Tänään sellaista ei saa tapahtua, kun minun on määrä vihdoin tavata avopuolisoni jonka kanssa olen elellyt eri maissa kohta kolmisen kuukautta. Vaan miksi kellon viisarit tuntuvat pysähtyneen? :)

Ostin tuulettimen pöydälleni hyrräämään, nyt huoneeseeni ei enää paistu. Melkoisen halpoja ovat saksalaiset supermarketit, kun esimerkiksi tämä tuuletin -- 30 cm halkaisijaltaan -- maksoi 12,97 e. Jouduin toki sen itse kokoamaan, mutta tottahan nyt tällainen rämäkkä remonttinainen tuollaisiin pikkuaskareisiin pystyy. ;) Tämä trooppista lähentelevä ilmasto saattaa kuluttaa kaloreita tuplasti, koska vyöni menee yhtäkkiä yhtä reikää tiukemmalle eivätkä housut enää pysy jalassa ilman vyötä, siitä huolimatta että lenkkeilymääräni on vakio (1-2 tuntia päivässä, yleensä sauvojen kera) ja yksi italialainen jäätelöpallo maksaa täällä 60-70 senttiä. Nyt en ole kyllä tainnut syödä jäätelöä viikkoon. Täytyypä korjata tilanne tänään, kun vien Ollin vähän katselemaan kaupunkia.

Gradu on taas jumissa, yllätys yllätys. Sen sijaan olen kirjoittanut huiman määrän esitelmiä ja Power Point -esityksiä. Yhtäkkiä kaikilla kursseilla halutaan opiskelijoiden pitävän esitelmiä. Mietin yhä miten selviän Baltian maiden tuntemuksen esitelmästä kunnialla -- 20 minuutin pälätys Viron yliopistoista olisi suomeksikin vaikeaa, ainakin jos siitä haluaa tehdä mielenkiintoisen. No jaa, kurssin ainoa poika kertoi (seitsensivuisen monisteen saattelemana) Viron armeijasta ja kertoi yksityiskohtaisesti mm. siitä, minkä mallisia tankkeja niillä on. Ehkä siellä on lupa olla vähän langweilig.

Äh, vielä pitää odotella kuutisen tuntia ennen kuin Olli on täällä. Kulu, aika, kulu!

Ei kommentteja: