Kurjastoasiaa edelleen

Keskiviikkoisessa konsistorissa näköjään tehtiin kaksi viime aikoina kuohuttanutta päätöstä. Ensinnäkin Kouvolan käännöstieteen laitos lakkautetaan rahoituksen puutteessa. Hyvä puoli siinä on se, että nyt muiden mahdollisuudet valita käännöstiede vaikka sivuaineeksi helpottuu, kun luennoille ei tarvitse lähteä filiaaleihin. Samoin kouvolalaisten sivuaineiden opiskelu helpottuu, kun ei tarvitse ottaa junaa Helsinkiin. Huono puoli puolestaan on se, että keskustassa on jo nyt pulaa esimerkiksi opetustiloista, kun taas Kouvolassa olisi kaikki käännöstieteilijöiden tarvitsemat resurssit jo olemassa, tilat ja opetukseen tarvittavat tietokoneohjelmat. Toiseksi konsistori päätti Kaisatalon ostosta. Keskustakurjasto on siis taas askelman lähempänä meitä kuin aiemmin. Varsinaista päätöstä sellaisen muodostamisesta ja laitoskirjastojen lakkauttamisesta ei silti ole vielä tehty.

Keskustakirjastosta ei välttämättä tule kurjastoa, jos sen organisoi ja rakentaa kunnolla. Esimerkiksi Viikissä sellainen on kai ihan toimiva. Toisaalta Viikissä myös opiskelijoiden ja tutkijoiden kerrallaan tarvitsemien kirjojen määrä on aivan eri luokkaa kuin vaikkapa oikeustieteen, kotimaisen kirjallisuuden tai suomen kielen parissa puurtavalla kollegallaan ja sikäläisten alojen aineistoakin on saatavilla sähköisesti enemmän kuin vaikkapa kielentutkimusta. En tiedä, miten Viikissä on lukupaikkojen laita, meillä niistä on ainakin pulaa jo nyt. Kaisatalon käytössä olevista 12 500 neliömetristä keskustakurjasto veisi 8 500 m2. En usko, että siitä lopusta suostutaan kovinkaan hanakasti tekemään lukutilaa, ainakaan niin suurelta osin kuin tarvetta olisi. Tämä voi tietysti olla vain omaa synkistelyäni ja konsistori voikin lopulta yllättää lukupaikkavarauksen suhteen iloisesti, jos keskustakurjasto tulee. Minen vaan oikein jaksa uskoa, kun niitä tähän asti on lähinnä vähennetty kaikkialta.

Viikin ja keskustan kohdalla ei voida myöskään puhua kampuskirjastosta aivan samassa mielessä. Siinä missä Viikin tilat ovat nätisti rinnakkain paketissa, on keskusta hajanaista silppua. Tiloja on Porthaniassa, päärakennuksella ja Metsätalossa, mutta myös valtsikassa, teologisessa ja Mariankadulla. Sieltä kauempaa ei hilppaista ihan tuosta noin vain Kaisataloon noutamaan jotain kirjaa kesken intensiivisen gradunteon kun huomaa sitä tarvitsevansa. Muutenkin ainakin minusta on etu, että gradua on mahdollista tehdä siellä, missä kirjatkin ovat ja mieluiten niin, että ne kirjat ovat myös paikalla. Jos siis kampusten kokoelmat on ihan pakko koota yhteen paikkaan, tulee sinne lukupaikkojen ohella saada myös tarpeeksi rauhallisia "tutkimuspaikkoja" (en keksi niille parempaakaan sanaa), joihin voi istahtaa vaikka koko päiväksi kannettavan tietokoneen kanssa tekemään opinnäytetöitä tai esseitä. Myös erikseen varattavien gradukaappien riittävästä saatavuudesta olisi hyvä huolehtia jatkossakin.

Kannattaa myös lukaista Ylkkärin juttu aiheesta ja keskustelut sen alapuolelta. Kiinnostavaa informaatiota erityisesti tuossa kyselyssä kohta, jossa opiskelijoilta on kysytty seuraavaa:

Käytätkö tiedekuntasi, laitoksesi ja/tai yksikkösi kirjastoa?
Kyllä 92,6 %
En 7,4 %

Jos 92,6 prosenttia opiskelijoista käyttää laitoskirjastoja, ne eivät voi olla tarpeettomia. Ylkkärin keskusteluista ilmenee myös, että laitoskirjastojen arvokkuus oman alan sosiaalisena ympäristönä ja tutkimusympäristönä on havaittu muillakin kuin meillä ja muutkin pitävät sitä tärkeänä. Toivottavasti konsistorissa kuunnellaan varsinaista päätöstä tehtäessä myös näiden kirjastojen puolestapuhujia, eikä vain istuta kolikonkuvat silmissä.

Kohta (klo 14) alkaa se tilaisuus tästä kirjastoasiasta päärakennuksella -- nähdään siellä!