Mulla ei ilmeisesti todellakaan ole sitä niin sanottua elämää. Vietän ihanaa kesäistä perjantai-iltaa yksin kotona karonkkaleskenä, tenttikirjapinon ja varmaan noin kuukausi sitten nurkkaan keskeneräisenä unohtuneen neuletakkitekeleen seurassa. Tätä menoa ainakin ensimmäinen hiha valmistuu ennen juhannusta. Whee!
Okei, okei. Oikeasti olen muutaman viimeisen tunnin aikana katsonut Neiti Marple -elokuvan TV:stä (kerrankin ihana Yle! Muilta kanavilta näyttää tulevan perjantaisin vain puhdasta roskaa), lukenut hyvää romaania ja miettinyt, pitäisikö tänä kesänä istuttaa parvekkeellekin maapähkinöitä, koska niistä näköjään tulee varsin mukavan näköisiä kasveja. Ne kuulemma tekevät kukkia ja pähkinöitäkin, minkä olen varsin utelias näkemään. Tuleekohan niistä sellaisia cocktail-kokoisia kuten itse kasvatetuista paprikoista?
En tiennytkään, että maapähkinät sulkevat lehtensä yöksi. Ja tuo kasvi on muuten varmasti venynyt pari senttiä korkeammaksi päivällä, kun olin poissa kotoa.
Olen muuten viikon sisällä istunut kahdesti (kahden eri) väitöstilaisuuden uskollisena kuulijana Porthaniassa alusta loppuun asti, eri saleissa kylläkin. Tästähän voisi tehdä tavan -- yksi väitöstilaisuus aina perjantain kunniaksi. :) (Tällä ei ole mitään tekemistä elämänpuutteeni kanssa. Sattui vain kerrankin kaksi kiinnostavaa väitöstä osumaan peräkkäisten viikkojen perjantaille.)
Ostetaan tulevien samanlaisten perjantai-iltojen varalle ylimääräinen elämä.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti